11.2.2014

Miten minusta tuli Rouva Kamera

Minusta tuli Rouva Kamera 14 vuotta sitten, helmikuun 11. päivänä.

Asuimme silloin Helsingissä. Senaatintorille rakennettiin jäästä ja lumesta kopio Ulrika Eleonoran kirkosta, joka oli seissyt aikanaan sillä paikalla sata vuotta, 1727-1827.
Nykyään Senaatintorin kivetyksessä voi nähdä kirkon ääriviivat, mutta lumikirkkoa ei sen koomin ole rakennettu.

Keksimme kolme viikkoa ennen häitä, että menemme naimisiin. Tai keksimme ja keksimme... Minä keksin. Luin lehdestä lumikirkosta, ja siitä, että siellä vihittäisiin vain kymmenen paria. Kruununhakalaisina kuuluimme lumikirkon rakentaneeseen Tuomiokirkon seurakuntaan ja olimme siten etulyöntiasemassa. Soitin kirkkoherranvirastoon ja tein alustavan varauksen. Alustavan siksi, että sulhanenhan ei vielä ollut tietoinen lähestyvistä häistään.

No mutta, sulhanen oli seuraavan puhelun perusteella omalla maltillisella tavallaan innostunut asiasta, joten häävalmistelut saattoivat alkaa. Meillä oli jo kaksi tytöntylleröä tuossa vaiheessa, joten ihan hirveästi emme ylimääräistä hössötystä mahduttaneet niihin olemassa oleviin muutamiin päiviin.

Meidät vihittiin perjantaina iltapäivällä. Varsinainen hääväkemme oli vain muutamakymmentä henkeä, mutta kirkon ulkopuolella odotti iso joukko ystäviä sekä satapäinen turistilauma. Säätytalon puistotädit lauloivat Muistaa sen tytön pienen voinhan, minä itkin, äitiystävät lapsineen laskivat valkoisia ja punaisia ilmapalloja taivaalle. Niin monet olivat tulleet meitä onnittelemaan! En unohda sitä koskaan. Isäni kaateli kuohuviiniä oikealle ja vasemmalle pieniin paperikuppeihin.

Häitä juhliittiin kello viiden teellä Bulevardin Ekbergillä. Tarjolla oli pieniä kurkkuvoileipiä ja leivoksia. Maljoja nostettiin, sulhon serkkutyttö lauloi. Nurkassa sauhusivat sikarit. Vaari aloitti puheensa sanoilla "joka toinen avioliitto päättyy eroon". Taitava Tuula oli tehnyt pienille tytöillemme vaaleanpunaiset silkkimekot, joissa oli turkiskaulus ja tyllialushame. Katselin vanhoja valokuvia tänään, he näyttävät ihan macarons-leivoksilta...

Pieni ystäväjoukko saatteli meidät vielä hotelli Kämpiin, jossa erosimme heistä hilpeissä merkeissä kirjastobaarissa ja siirryimme jo ennen iltakymmentä kahdestaan illalliselle häähuoneeseen, ystävien varaamaan hienoon sviittiin, jossa sänkykin oli korokkeella ja näkymä aukeni Esplanadin puistoon. Kylpyammeessa oli valtavasti vaahtoa ja keltainen kylpyankka. Mutta, kuten esikoisemme sanoisi, too much information, joten sen pituinen se.

Kuvassa väsynyt mutta onnellinen morsio kyyhkysenharmaassa raakasilkkipuvussaan. Olemme edelleen kiitollisia koko päivästä ystävillemme, jotka auttoivat niin monessa ja vanhemmillemme, jotka lystiä kustansivat.

Inforuutu, lohduksi tuleville hääpareille: Häitä ei aina tarvitse suunnitella vuotta aikaisemmin, eikä niihin tarvitse upottaa kauheita summia. Meidän budjettimme oli reilut 1 000 euroa ja valmisteluaika, kuten yllä kerroinkin, vain kolme viikkoa. Silti häät olivat ihan juuri sellaiset kuin toivoimmekin, ja muistelemme niitä edelleen ilolla. Myös tämmöisillä köykäisemmillä häästresseillä voi liitto kuitenkin kestää.

9 kommenttia:

  1. Ihana tarina :). Ja paljon, paljon onnea hääpäivän johdosta!

    Me suunniteltiin häät kahta viikkoa aikaisemmin ja kaikki meni niin sulavasti! Paikka hoitui käden käänteessä, mekko löytyi heti ja paikalle saatiin kaikki tärkeimmät tyypit. Ei sitä muuta kaipaa.

    Halit teille molemmille!

    VastaaPoista
  2. Onnea hääpäivänä ! Meidän on 11.12 ja viime vuonna tuli 20 vuotta täyteen. Lämpimin terveisin Unu.

    VastaaPoista
  3. Onnea Rouva ja Herra Kameralle. Ihana tarina.
    -Tiina

    VastaaPoista
  4. Kiitos hienosta tarinasta ja onnittelut! Kai se vaari tunsi teidän kuuluvan siihen toiseen puolikkaaseen, kun uskalsi puheensa noin aloittaa.

    VastaaPoista
  5. Onnittelut! Ihanan kuuloiset häät olleet teillä, kiitos tarinan jakamisesta!

    VastaaPoista
  6. Kiitos, olettepa ihania, onnittelut ja teidän tarinanne lämmittivät mieltä <3 !

    VastaaPoista
  7. Me järjestimme häät kahdessa viikossa ideasta toteutukseen ja 1500e budjetilla josta suurin osa meni sormukseen ja shamppanjaan. Oli ikimuistoista eikä ehtinyt tulla stressiä. Onnea hääpäivästä! Meillä on kuukauden päästä 7. hääpäivä.

    VastaaPoista
  8. Me järjestimme häät kahdessa viikossa ideasta toteutukseen ja 1500e budjetilla josta suurin osa meni sormukseen ja shamppanjaan. Oli ikimuistoista eikä ehtinyt tulla stressiä. Onnea hääpäivästä! Meillä on kuukauden päästä 7. hääpäivä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea ja menestystä teillekin Rinotinto! Häänne kuulostavat just mahtavilta. Me puhuimme hääpäivänämme omista häistämme ja olemme edelleen sitä mieltä, että ne olivat JUURI sellaiset kuin toivoimme, ja toivoisimme uudestaan.

      Poista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"