24.4.2012

Älä tule paha päivä



Eilisestä oli kovaa vauhtia tulossa kurja päivä. Satoi kuin saavista kaataen, pilvet roikkuivat polvien korkeudella ja kaikki mieltä myöten oli mustaa ja pimeää; olin riidellyt poissaolevan Herra Kameran kanssa.

Pyöräilin hakemaan pojua koulusta, reidet kastuivat ensimmäisinä, sitten koko Kirjatoukka. Huusin ja kirosin niskaan valuvaa taivasta, sade suusta pirskoen, vihasin hetken koko tätä Siperiaa, ja ajattelin, että Ranskassa olisi jo lämmin.

Koulun pihalta löytyi pipopää-poika, takki auki, liian isot lenkkarit jalassa. Kotimatkalla tiputin puhelimeni vesilätäkköön ja poika kaatui ohjaustangon yli märälle asfaltille. Minä nyyhkytin hupun reunaan omaa lohduttomuuttani, hän pyyhki pieniä verisiä nyrkkejään paidanhelmaani. Ruokakaupassa kahmin sylin täydeltä värikkäitä vihanneksia koriin. Kotiin (vihdoin) päästyämme alkoi vimmattu pilkkominen ja huumaava tuoksu levisi taloon.

Kasvis-fajitat eli ruokaa, joka kaunistaa:

Paprikahöystö:
5 isoa paprikaa (minulla oli 2 punaista, 2 keltaista, 1 vihreä)
3 isoa sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 punaista chiliä
Paista pannulla nopeasti, tilkassa öljyä. Mausta kuminalla, suolalla ja pippurilla.

Papukastike:
2 säilyketölkillistä valkoisia papuja tomaattikastikkeessa
Pari purkkia muita (ei liotettavia) papuja, Go Green'in käyttövalmiit ovat hyviä!
Kuumenna kattilassa. Mausteeksi valmista fajita-mausteseosta pari pussia sekä ropsahdus cayennepippuria. Anna muhitella rauhassa. Maistele, haistele, maustele...

Tomaatti"salsa"
Läjäpäin kirsikkatomaatteja
Pari salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
Pari puskaa tuoretta korianteria
Öljytilkka, suolaa, mustapippuria,  1 limen mehu tai 1/" sitruunan mehu.
Ajetaan nopealla surautuksella sauvasekoittimella raffiksi "salsaksi"

Lisäksi kokojyvä tortilla-leipäsiä, erilaisia salaatteja, avokadoja, ranskankermaa ja cheddar-raastetta

Iltapäivällä, alkuvalmisteulujen jälkeen (jätin kaikki eri soossini rauhassa maustumaan iltaa varten), kipaisin ystävättären kanssa Ravintola Origoon juhlistamaan Kirjan & Ruusun päivää. Nautimme sitruunatorttua ja cappuccinoja, ja vaihtelimme kirjoja ja kuulumisia. Kynttilät paloivat, ruusut nyökyttelivät pöydissä, tarjoilija kaatoi lisää vettä laseihin ja antoi meidän olla. Taivas muuttui vaaeanharmaaksi, valo alkoi puskea läpi.

Pyöräilin vihellellen kotiin, laitoin kynttilöihin tulet, katoin kauniisti ja keräsin lapsukaiset helmoihini. Nyt syödään!




1 kommentti:

  1. no melkein tuli itku...ei noin kurjaa päivää voi ollakaan! Paitsi että riitely kyllä synkistää valoisankin päivän...

    VastaaPoista

"Talk to me Harry Winston, tell me all about it!"